AINA | Kieli- ja viestintäpalvelut

Sisällöntuotanto | Käännöspalvelut | Litteroinnit

Ota yhteyttä

AINA |​

Yr​ityksestä

AINA palvelee yritys- ja kolmannen sektorin asiakkaita ​tarjoten monipuolista kieli- ja viestintäosaamista ​esimerkiksi juridisiin ja tutkimuksellisiin tarpeisiin. ​Saatavilla lisäksi modernit sisältötoteutukset kuten ​blogi- ja artikkelitekstit tai podcastien litterointi (purku ​ja puhtaaksikirjoitus), kuten myös erilaiset SOME-​palvelut.

Palveluvalikoima

KÄÄNNÖSPALVELUT

Suomi-englanti-suomi-k​äännöstyöt

LI​TTEROINTIPALVELUT

Ju​ridiset ja tutkimuslitteroinnit

SI​SÄLLÖNTUOTANTO

Bl​ogi- ja artikkelitekstit, uutiskirjeet, tuotekuvaukset

SOM​E-ASSSARIPALVELU

Päivitykset, asiakasyhteydet

"AINA teki loistavaa työtä (englanti-suomi-​käännökset, auktorisoimattomat), tottakai voin ​suosi​tella."

Ma​rko Kokkoniemi

Mai​nostoimisto Huutavan Ääni

"Palvelu auttoi mm. suomi-englanti-​käännöstyössä, ​voimme suositella sitä erilaisiin tehtäviin."

ko​lmannen sektorin toimija

Nim​i pyydettäessä

AINA | Blogi

11/22

Asiakaskokemuksen merkitys verkkoliiketoiminnassa

Asiakaskokemuksen käsitteellä tarkoitetaan yrityksen ja asiakkaan kaikkien kohtaamisten summaa, jokainen yhteiskontakti vaikuttaa alati muuttuvaan arvioon ​yrityksen tarjonnasta, palvelusta sekä muun muassa ostopoluista ja tämä arvio pitää sisällään esimerkiksi erilaiset asenteet ja tunnereaktiot. ​Asiakaskokemuksen muodostumista voidaan tarkastella sekä organisatorisesta (yritys-) että käyttäjänäkökulmasta. Perinteinen linja on ollut yrityslähtöinen, ​siinä asiakas määritellään passiiviseksi vastaanottajaksi ja yritys jonkin kokemuksen tarjoajaksi, mutta nykysuuntauksen mukaan asiakas nähdään enemmän ​kokemuksen luomiseen osallistuvana toimijana ja yhteiskehittäjänä.

Verkkoliiketoiminnan kasvun myötä digitaalisilla alustoilla tapahtuva myynti ja asiointi ovat nousseet keskiöön asiakaskokemuksesta ja sen johtamisesta ​puhuttaessa. Oli kyseessä vaateketjun, pankin tai vaikkapa lääkäriaseman sivusto, on systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen tänä päivänä enemmänkin ​sääntö kuin poikkeus. Palvelumuotoilusta eli asiakaslähtöisestä hyödykkeiden kehittämisestä onkin tullut tärkeä tapa parantaa käyttäjäkokemusta. ​Parhaimmillaan palvelumuotoilu ilmenee asiakkaiden osallistamisella suunnitteluvaiheessa, ja konkretian tasolla esimerkiksi erilaiset kokemusryhmät ovat jo ​arkipäivää monen organisaation tuote- ja palvelukehityksessä.

Asiakaskokemuksen merkitystä yhtenä liiketoiminnan tukipilareista ei voi alleviivata tarpeeksi ja syy on verkkoympäristöissä yksinkertainen, parilla klikkauksella ​käyttäjä voi vaihtaa alustan välittömästi toiseen, jos sivusto tai esimerkiksi jokin sen ominaisuus ei jostakin syystä ole tyydyttävä. Brändiuskollisuus on toki ​merkittävä asiakaskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä ja tietyt tuote- ja palvelutyypit sitouttavat jo lähtökohtaisesti toisia enemmän, mutta yritys tai hyödyke, ​johon ei kytkeydy varsinaista merkkisidonnaisuutta tai muita ennakko-odotuksia, on digimarkkinoilla kovan haasteen edessä. Tällöin onnistuneen ​asiakaskokemuksen määrittäminen yhdeksi strategiseksi painopisteeksi voi tuoda kaivattua kilpailuetua ja kyseisen linjan valinneiden organisaatioiden onkin ​raportoitu menestyvän hyvin suhteessa muihin saman alan toimijoihin.

Vaikka asiakaskokemuksen merkitystä painotetaan ennen kaikkea verkkokauppa-asioinnissa, varsinaisten myyntitapahtumien lisäksi sen muodostumiseen ​vaikuttaa voimakkaasti moni muukin tekijä. Esimerkiksi monikanavainen palvelu, asiakassuhteiden ylläpito ja muu markkinointi sekä kontaktit voivat ​parhaimmillaan lisätä ja pahimmillaan vähentää yrityksen tai sen tuotteiden ja/tai palveluiden houkuttelevuutta asiakkaan silmissä. Kokonaisvaltainen ​liiketoiminnan tarkastelu asiakaskokemuksen näkökulmasta­­ voi siis olla jopa ratkaisevaa jatkuvuuden kannalta, koska tärkein tavoite on edelleen tyytyväinen ​asiakas, vaikka markkinaympäristöt ja tavat muuttuvatkin ajan mukana. Yhä pirstaloituvassa verkkoviestintäkentässä hyvän ja mieleenpainuvan ​asiakaskokemuksen luomisen voidaankin sanoa olevan tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

AINA | Blogi

10/22

INFORMAATIOERGONOMIA & MODERNI TIETOTYÖ

Tietotyön käsitettä käytettiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla kuvaamaan tietointensiivistä aivotyöskentelyä, mutta teknologisen vallankumouksen myötä ​se yhdistetään nykypäivänä ennen kaikkea digitaalisilla työkaluilla suoritettaviin informaatiotehtäviin. Digitalisaatio on varmasti vaikuttanut jokaisen tietotyön ​alle lukeutuvan ammattiryhmän työskentelytapoihin ja esimerkiksi erilaiset verkkoympäristöt ovat jo arkipäivää monille asiantuntijoille.

Teknologinen murros toi mukanaan myös uuden lisäyksen ergonomian käsitteeseen. Fyysisen kuormittavuuden säätelyn lisäksi tärkeäksi osaksi työhyvinvointia ​on noussut informaatioergonomia. Käsitteellä viitataan työssä kohdattavan informaatiokuormituksen säätelyyn ja se on määritelmältään hyvin lähellä ​kognitiivista ergonomiaa. Esimerkiksi suurten tietomäärien käsittely, työn monimutkaisuus ja keskeytykset lisäävät kognitiivista kuormittavuutta ja ​digitalisaation kehitys on ainoastaan korostanut näiden tekijöiden merkitystä. Toimivia tietoergonomisia käytänteitä ei siis voi luoda ilman teknologisen ​kuormituksen huomioon ottamista. Teknostressi eli erilaisten sovellusten ja laitteiden käytöstä johtuva stressi ja henkinen kuormitustila onkin yleistynyt ​huolestuttavasti suomalaisilla työpaikoilla viime vuosina, joten kyse ei ole ohimenevästä ongelmasta.

Jokainen organisaatio on itse vastuussa informaatioergonomian kehittämisestä ja toteuttamisesta. Työsuojelulaki valtuuttaa työnantajan huolehtimaan ​ergonomiasta, mutta on tärkeää olla myös henkilökohtaisella tasolla tietoinen siitä, millä eri tavoin digitaalinen työskentely vaikuttaa jaksamiseen ja miten ​kuormitusta voidaan helpottaa. Tietoergonomian näkökulmasta tasapaino levon ja rasituksen välillä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi näkökyvystä ja ​samalla aivoterveydestä huolehtimista. Jos työskentelet suurimman osan päivästä päätteen edessä, yksi hyvä ja helposti toteutettavissa oleva tapa on kauas ​(noin 10 metrin päähän) katsominen säännöllisin väliajoin pari minuuttia kerrallaan. Vaikutusta tehostaa entisestään, jos nämä lyhyet lepohetket ovat ​toteutettavissa luonnon katseluna ikkunasta tai jopa ulkona, koska luonto ja metsäympäristö tekevät erityisen hyvää aivojen terveydelle.

Samalla kun silmät, mieli ja kognitiivinen suorituskyky saavat hetken palautua, on myös hyvä liikkua hieman, etenkin jos teet töitä pääasiallisesti istuen. Liikunta ​lisää aivojen kykyä prosessoida informaatiota ja näin tauko auttaa palaamaan tehtävien pariin virkeämpänä. Istumista onkin verrattu haittavaikutuksien vuoksi ​jopa tupakointiin, sen sanotaan muun muassa heikentävän muistikykyä, joka puolestaan on tietotyössä tarvittava tärkeä kognitiivinen toiminto. Mikäli ​työtehtävät ja -ympäristö sen mahdollistavat, vaihtoehtona istumatyölle voi olla esimerkiksi tietokoneen asettaminen korkealle tasolle, jonka alle sijoitetaan ​juoksumatto ja töitä tehdään samalla kävellen. Myös pelkkä seisaaltaan työskentely tai vaikkapa rauhallinen kävely kuulokkeista kuunnellen ja muistiinpanoja ​tehden tuovat vastapainoa istumiselle ja helpotusta teknologiseen sekä kognitiiviseen kuormitukseen.

Jos näkö ja mieli tuntuvat kaikista lisätoimista huolimatta päivän päätteeksi ylirasittuneilta, ovat hyviä vastakeinoja digitaaliselle tietotyölle esimerkiksi erilaiset ​meditaatioharjoitukset tai luonnossa liikkuminen, sopivia palautumiskeinoja on varmasti yhtä monia kuin on työn tekijöitäkin. Tutkimustietoa ​informaatioergonomian tärkeydestä on saatavilla koko ajan enemmän ja eri tietolähteiden seuraaminen sekä sen myötä tietoisuuden lisääntyminen ovat ​avainasemassa tasapainon löytämiseen rasituksen ja levon välillä.

AINA | Blogi

09/22

key elements of good visual presentation

When preparing to organize a visual presentation, it is important to consider a few significant factors. The most essential thing is the target audience, who are ​the people for whom the show is intended, and what are the specific characteristics of the target group that you should take into account. Other important ​elements are clarity and purpose, i.e. what is the goal you want to achieve by organizing your presentation, and is the key message presented in the right ​way?

Visual slides can at best make an indelible impact and at worst cause something completely opposite to what was originally intended. For example, if a ​teacher arranges a visual presentation for teenage students in the same style as doctoral thesis defences are organized, i.e. present the data only in a very ​formal way, the result may be that at the end of the lecture none of the students even remember of the subject of the presentation. However, if you consider ​the target audience already in the planning stages and add elements to the presentation that appeal particularly to this group of viewers, you will certainly ​achieve more than without extra effort. In this case, it could mean for example more abundant use of colours and images on slides or perhaps moving objects ​to maintain the viewer’s attention. Considering the target audience when creating your visual slides enables better absorption of information and it is also ​more likely that you will achieve the original goal for the event.

If you are a researcher arranging an infographic presentation for potential financiers, your goal may be to emphasize the usefulness of possible research ​results and thus get as many sponsors as possible for the future. If this is the case, it could be wise to perhaps underline tables and graphs in a way that the ​key information they contain is the first and clearest thing that the audience will see when they glance at slides. However, it is good to take into account that ​when evaluating the best ways to highlight the information, for example too bright colours and/or pictures could only make the presentation more confusing ​for the audience if the data itself is somewhat hard to internalize in the first place. In addition, it is even more difficult to absorb information if there is a very ​limited amount of time per one section. All in all, remember to keep your slides simple and organized no matter how complicated information you are about to ​present, this way the audience can easily find core data and there are not too many additional distracting elements.

Considering the audience and why you are organizing the presentation event are the key things to creating good visual slides. Goal brightening and target ​group will help you create a suitable layout in different situations and if you add a touch of your own style, considering the nature of the occasion, you will ​surely succeed in creating a memorable visual presentation.

Ota yhteyttä

AINA | Kieli- ja viestintäpalvelut

info.ainapalvelut@gmail.com

+35840 361 0519

Y-tunnus: 3307826-9

VAT ID: FI33078269

​SOMESSA